Olen huomannut erään asian, tutkinut sitä kauempaa sekä suurennuslasilla. Kun puhutaan romanttisista parisuhteista, niin jokaisessa niistä on omat vaikeutensa, mutta niihin liittyy myös niitä perinteisiä stereotypioita, joilla niin mielellämme leimaamme toimiamme. Tai ainakin pieleen menneitä suhteita.
Eräs tälläisista leimallisista malleista on suhteesta toiseen hyppiminen. Näitä hyppijöitä löytyy moneen menoon, sekä miehistä että naisista. Kun suhde tai tapailu päättyy, on heillä kiire jo rynnätä tapailemaan uusia ihmisiä tavoitteena joko seksi, hauskanpito tai rakkaus. Mikään näistä tavoitteista ei ole toista huonompi. Se mikä tästä toimintamallista tekee epäkiitollisen, on itsensä pettäminen tai sen seuraavan kumppanin satuttaminen. Molemmista voisi kirjoittaa pitkään, mutta keskityn seuraavaksi nimenomaan siihen, kuinka hyppijä voi vahingoittaa tielleen sattuvia ihmisiä.
Koska olen nainen ja kirjoitan naisen näkökulmasta, käytän nyt miestä kohteena. Ajatellaan, että tämä mies on käynyt läpi suhteen, jossa häntäkin on sattunut. Yleensä hän joko hautaa tunteensa tai purkaa ne kahden päivänä aikana eteisen matolle kyynelten ja huudon muodossa sikiöasennossa parkuen. Tämän jälkeen mies kokoaa itsensä, sillä turha itkeä naisen perään, kun niitähän tuolla riittää.
Virhe 1. Jos suhde on päättynyt, tarkoittaa se, että olet menettänyt elämästäsi sinulle tärkeän ihmisen. Välillä voi olla vaikea päättää, onko jättäjän vai jätetyn osa pahempi, mutta siitäkin toisella kertaa. Lyhyissäkin suhteissa on voinut olla mukana suuria tunteita. Ihminen ei ole kone, jota voi käskeä parantamaan itsensä. Sama pätee niin tunteisiin kuin haavoihin. Jos saat käteesi haavan terävästä veitsestä, tekee se kipeää ja haava paranee hitaasti. Mutta vain ajan kanssa. Paranemista ei voi nopeuttaa, sillä haava on siinä, vaikka sen päälle laittaisikin laastarin. Aika parantaa. Anna siis itsellesi aikaa. Jos itkettää kolmatta viikkoa putkeen, ja vaikka kollegat ihmettelevät itkusta pöhöttyneitä kasvojasi, niin itke. Se puhdistaa ja yhdessä itkun kanssa aika korjaa. Samalla on yleensä suositeltavaa miettiä tapahtunutta ja hyväksyä se, jotta voi päästää irti. Tämä on erityisen tärkeää.
Virhe 2. Alat deittailemaan 1-4 viikon jälkeen edellisen suhteen päätyttyä. Heität ilmoituksen nettideittipalstalle tai menet baariin pörräämään. Tähän asti kaikki vielä ok, mutta jos ensimmäisillä tai viimeistään toisilla treffeillä et tuo ilmi, että sinulla on pari viikkoa sitten päättynyt juttu, olet johtamassa tätä toista henkilöä harhaan. Vaikka itse luulisitkin olevasi kunnossa, etkä mieti edellistä suhdettasi, on haava silti olemassa - tuoreena. Kun kerrot tämän rehellisesti, on deitilläsi oikeus päättää haluaako jatkaa tapailuasi. No miksi hän ei haluaisi? Kaksi syytä. Voi olla, että sinulla alkaa vanha suola janottamaan, mikä luonnollisesti ei ole kovin mukava tilanne. Tai, että olet itsekin niin kujalla vielä edellisen jutun jäljiltä (vaikka et sitä itse tiedostakaan), että tällä uudella deitilläsi on syystä oikeus harkita oletko varmasti täysillä valmis mahdolliseen uuteen suhteeseen. Tässä kohtaa käy yleensä niin, että jos jatkatte deittailua vielä kerran tai aloitatte hetken verran kestävän säännöllisen tapailun, niin hyppijä lyö jarrut kiinni ja nopeasti. Häntä alkaa pelottamaan tai hänellä vaan on oma pää vielä niin sekaisin, ettei tunnista omalle kohdalleen osunutta hyvää ihmistä. Moni miespuolinen henkilö pelkää sattumista niin paljon, että sepittää tässä vaiheessa jotain epämääräistä sitoutumiskammosta.
Virhe 3. Tämä on virheistä se pahin vaihtoehto. Sillä, että hyppijä ryntää suoraan uuden ihmisen syliin, satuttaa hän ennemmin tai myöhemmin tätä uutta kumppaniehdokasta. Kun ei ole valmis aidosti kohtaamaan uutta ihmistä ja antamaan kaikkea itsestään, on peli jo pelattu lähtöviivalla. Yleensä hyppijä ajattelee vaan itseään, miten hän pääsisi eteenpäin parhaiten, miten hänen olisi nyt hyvä tutustua uusiin, upeisiin ihmisiin. Hän ei ajattele sitä toista ihmistä, joka joutuu hänen keskeneräisen tunnemaailmansa kohteeksi. Kun ihminen A on tasapainoinen ja valmis antamaan ja vastaanottamaan rakkautta ja hän kohtaa ihmisen B, joka on hyppijä, niin tuolloin tapahtuu väistämätön. A:ta sattuu. Siksi on mielestäni tärkeää, että B kertoo jo aikaisessa tutusmisvaiheessa tilanteestaan, jotta A voi harkita taustoja ja kenties ottaa tietoisen riskin. Tai olla ottamatta ja suunnata C:n pariin, jonka edellisestä suhteesta on vuoden verran aikaa, hän on käsitellyt asian ja on nyt aidosti avoin uudelle rakkaudelle.
Ihmisten väliset suhteet ovat aina haastavia. Se miten välttää satuttamasta itseään tai toisia? Sellaista kristallipalloa en ole vielä löytänytkään. Suosittelen kuitenkin välillä hengähtämään, tutustumaan omiin ajatuksiin ja kenties kysymään hyvältä ystävältä, että miltä oma toiminta oikein vaikuttaa. Kun ajattelet entistä kumppaniasi ja sydämesi alkaa pamppailemaan, kyynelkanavasi kostuvat tai tunnet suunnatonta raivoa - et ole valmis uuteen. Kun ajattele entistä kumppaniasi, etkä tunne mitään missään päin kehoasi, niin onnittelut - olet valmis uuteen rakkauteen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti