tiistai 3. huhtikuuta 2012

To be or not to be?

Kevät ja sitä myöten pääsiäinen lähestyy vauhdilla. Sainkin tänään mukavan "pääsiäisyllätyksen" työpisteelleni kesken työpalaverin! Olin juuri esittelemässä uudelle kollegalleni firmamme asemoitumista kilpailijakentässä, kun käteeni kiikutettiin lahjapaketti. Olin häkeltynyt, mutta ajattelin tervehdyksen tulevan joltakin kiitolliselta asiakkaalta. Kaivoin paketin uumenista paperit tieltä ja löysin sieltä Muumit -suklaamunan. En muuta, ei tervehdystä, ei korttia, ei mitään vinkkiä lähettäjästä. Siinä sitä sitten naureskeltiin, että onpa mielenkiintoinen lahja - varmaankin salaiselta ihailijalta! Aloin tutkia suklaamunaa tarkemmin ja huomasin, että käärepaperi oli ruttuinen ja näytti jo kertaalleen avatulta...jokin kello alkoi tässä vaiheessa soimaan takaraivossani. Revin paperin pois, rikoin suklaan ja avasin sisällä olevan laatikon. Sieltä paljastui Muumipappa -figuuri (?) ja pieni, rullalle kääritty kirje. Avasin kirjeen. Nopealla vilkaisulla luin, että "Kutsu" ja ajatettelin kyse olevan tosiaan asiakkaan markkinointitempauksesta. Mutta hetkinen..? Luettuani tarkemmin, kyseessä olikin treffikutsu! Olin hyvällä tavalla hämmästynyt ja sekaisin. Kutsujana oli mies, jonka olin tavannut noin viikko sitten. Kyllä kyllä, olen siis käynyt pitkästä aikaa treffeillä. Vieläkään en osaa sanoa olenko valmis mihinkään muuhun kuin kevyeen hauskanpitoon ja siksi suostuin hänen kanssaan ensimmäisellä kerralla deiteille. Sanotaan häntä vaikka Pelimieheksi. Ai miksikö? Noh, hänellä nyt sattuu olemaan tietynlainen maine. Olin pitkään ja olen yhä ennakkoluuloinen ja vastahankainen, mutta kai sitä voi ainakin näin kevään kynnyksellä nauttia huomiosta ja romanttisista eleistä?

Mutta miettikääpä milloin deittailuvaiheessa kohtaa näin pitkälle harkittua ja romanttista liehittelyä? Toisaalta olen sitä mieltä, että Pelimies todella on Pelimies isolla peellä, koska hän osaa sanoa oikeat asiat ja keksii juuri ne oikeat pienet, yliromanttiset vippaskonstit, joilla naisen saa valumaan hunajaa. Toisaalta olen huvittunut ja imarreltu kaikesta huomiosta jota olen saanut häneltä tähän mennessä ja olemme tosiaan vasta tavanneet kerran. Yksi syy siihen miksi hän näkee tämän vaivan vuokseni, on se, että olen ollut osittain tahtomattani vaikeasti tavoitettava ja tavoiteltava. Mitä useammin unohdin vastata hänen viesteihinsä, sitä kuumemmaksi kävi hänen metsästysviettinsä. Ja toinen syy on luonnollisesti se, että olen upea, ihana, mahtava pakkaus, jota kannattaakin tavoitella :)

Ja kysymys kuuluu, mitä sitten vastasin hänen treffikutsuunsa? Mitä luulette? ;)